5 vinkkiä järjestölehden digitalisoimiseen

Ennen kuin heittää paperilehden kokonaan romukoppaan, on hyvä valmistautua uusiin toimintatapoihin ja miettiä millaisia tavoitteita julkaisulla on.

Järjestö- tai jäsenlehden muuttaminen verkkojulkaisuksi herättää monesti vahvoja tunteita. Siksi kaikkien digitalisoimisen avaamien mahdollisuuksien ohella on tärkeää tunnistaa myös mahdolliset sudenkuopat. Morganilla on pitkät perinteet painettujen lehtien muuttamisesta digilehdiksi ja nykyinen trendi tuntuukin olevan, että yhä useammat järjestölehdet siirtyvät verkkoon.
Tässä digitalisointiprosesseista karttuneita kokemuksiamme:

1. Tee pohjatyö hyvin

Painetun lehden muuttaminen verkkolehdeksi saattaa olla vaikea päätös, erityisesti, jos paperilehdellä on pitkät perinteet. Hallituksella ei aina ole tarpeeksi resursseja pysyä mukana digitaalisen kehityksen nopeissa muutoksissa. Monesti päätöksiä tehdään jäsenkokouksissa, tai niitä ovat tekemässä paikalle valtuutetut henkilöt, joilla ei ehkä ole tarpeeksi mediatalouden ja journalistiikan tuntemusta.
Siksi onkin tärkeää selvittää ja analysoida, millaisia vaikutuksia verkkolehteen siirtymisellä on lehden talouteen ja journalismiin.

Pitäisikö esimerkiksi paperilehti lopettaa kokonaan, vai siirtyä malliin, jossa julkaistaan sekä paperi- että verkkolehteä? Perusteet päätöksenteolle tulee selvittää perin pohjin ja ne täytyy esittää helppotajuisesti. Perusteissa on tärkeää kuvata selkeästi erilaisia vaihtoehtoisia toimintatapoja. Usein esimerkiksi lukijatutkimuksen tekeminen helpottaa päätöksentekoa.

2. Analysoi miksi lehti on olemassa

Lehden tarkoitus ja rahoitusmalli antavat raamit digitalisoinnille. Selkeät jäsenlehdet eivät ehkä halua jakaa sisältöään ilmaiseksi niille, jotka eivät siitä ole maksaneet. Sitä vastoin lehdet, joiden tarkoitus on vaikuttaa yhteiskunnallisesti, haluavat päinvastoin levittää sanomaansa mahdollisimman monelle. Molempiin tilanteisiin on saatavilla hyviä teknisiä ratkaisuja.
Verkkolehtiratkaisuissa on otettava huomioon myös se, miten lehden tulovirrat muodostuvat. Saadaanko tuloja myymällä mainoksia ja/tai irtonumeroita, vai toimiiko lehden julkaisija myös sen rahoittajana?

3. Lyö lukkoon digitalisoinnin tavoitteet

On myös tärkeää tunnistaa digitalisaation perimmäiset syyt. Onko syynä rahan säästäminen vai pikemminkin lehden kehittäminen? Kokemuksemme mukaan digitalisoinnissa onnistutaan paremmin silloin, kun tavoitteena on lehden kehittäminen, eikä pelkkä rahan säästö.
Pitkällä tähtäimellä digitalisointi tuo kuitenkin mukanaan säästöjä. Monille voi tulla yllätyksenä, että paino- ja jakelukustannukset nielaisevat puolet koko paperilehden kustannuksista. Verkkolehteen siirtyminen saattaa siis olla kannattava vaihtoehto siinäkin tapauksessa, että paperilehden lopettaminen pienentäisi ilmoitustuottoja. Samalla täytyy kuitenkin huomioida myös verkosta aiheutuvat kustannukset. Hyvä ja luotettava web hosting maksaa. Lisäksi verkossa näkymiseen ja oikean kohdeyleisön saavuttamiseen täytyy panostaa, mikä taas vaatii taloudellisia resursseja. Esimerkiksi Facebookin algoritmi toimii niin, että mediat, jotka eivät ole ostaneet näkyvyyttä priorisoidaan alemmas.

4. Mieti, voisiko ratkaisu olla uudistettu paperilehti

On tärkeä ymmärtää, että digitalisointiaalto ei tarkoita painettujen lehtien katoamista kartalta kokonaan. Niiden on kuitenkin mukauduttava uuteen rooliinsa digitaalisessa ympäristössä. Verkkolehteen siirtymistä harkitsevalle organisaatioille sopivin ratkaisu saattaakin joissain tapauksissa olla uudistettu paperilehti yhdistettynä aktiiviseen sosiaalisen median hyödyntämiseen.

Joka tapauksessa paperilehdillä on jatkossakin oma roolinsa, kun puhutaan laadusta, asiatiedosta tai ylellisyydestä. Hyvin tehtyä paperilehteä on mukava lukea, mutta halvalla tehdyille, huonolaatuisille paperilehdille tuskin löytyy enää kauan kysyntää. Mikäli julkaisijalla ei ole halua tai mahdollisuutta panostaa lehden ulkoasuun ja laadukkaisiin kuviin, on painetun lehden alasajaminen parempi vaihtoehto.

5. Valmistaudu muutoksiin

Ennen kuin päätetään perustaa verkkolehti, täytyy mieltää sen vaikutukset lehden sisältöön ja työskentelyprosesseihin. Paperilehtien kanssa on totuttu deadlineihin, kun taas verkkolehtiin tuotetaan uutta sisältöä jatkuvasti. Se vaatii toimituskunnalta uudenlaisia työskentelyrutiineja.
Jotta sisältöä jaettaisiin ahkerasti sosiaalisessa mediassa, tarvitaan kuvia ja mielellään myös videoita. Sitä vastoin modernit julkaisujärjestelmät on suunniteltu niin, ettei välttämättä tarvita erityistä ulkoasun suunnittelijaa toimituksessa. Monissa käytännön asioissa, kuten otsikoinnissa ja kuvankäsittelyssä tarvitaan sen sijaan uusia taitoja. Lisäksi toimituksen tulee tietää, kuinka saadaan näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja kuinka jaetaan sisältöjä esimerkiksi uutiskirjeillä.

Suosittele sivua
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail to someone