Miksei Coastlinen kannessa ole naista?

Pohjanmaan kauppakamari on julkaissut Coastline-lehteä jo lähes 30 vuotta, ja joka numerossa kannessa on ollut mies. Miksi näin on, ja pitäisikö asialle tehdä jotain?

Viimeisin Coastline-numero ilmestyi maaliskuussa 2018, ja kannessa oli jälleen kerran mies, tällä kertaa ohjelmistoyritys Wapicen toimitusjohtaja ja perustaja Pasi Tuominen. (Niille jotka eivät tiedä mikä Coastline on – se on Morganin tuottama ja Pohjanmaan kauppakamarin julkaisema alueen yrityselämää markkinoiva englanninkielinen lehti, joka ilmestyy joka toinen vuosi ja jota usein kutsutaan seudun käyntikortiksi.)

Tähän saakka seutua ovat markkinoineet lähinnä miehet, sillä Coastlinen kuvista valtaosassa on miehiä. Ja kannessa on siis aina ollut mies. Viime vuosina tätä tosiasiaa kohtaan on esitetty yhä enemmän kritiikkiä.

Mistä miesvaltaisuus sitten johtuu? Yksinkertainen vastaus on, että Coastline esittelee Pohjanmaan vientiyrityksiä, jotka ovat hyvin miesvaltaisia. Koska alueen yritykset ovat insinöörivetoisia ja Vaasa on Suomen energiateknologian pääkaupunki, on Pohjanmaan yrityselämä todennäköisesti jopa miesvaltaisempaa kuin suomalainen yrityselämä keskimäärin. Lisäksi täytyy muistaa, että Coastlinen tärkein kohderyhmä – ulkomaiset johtajatason liikekontaktit – odottavat, että heitä puhuttelee nimenomaan johtotason henkilö Pohjanmaalla, joka siis useimmiten on mies.

Coastlinen kanteen valitaan yleensä henkilö, joka on alueen merkittävän yrityksen toimitusjohtaja tai muussa johtavassa asemassa. Lisäksi henkilöllä pitää olla vahva kytkös Pohjanmaalle. Niillä kriteereillä ei ole valitettavasti vielä naista löytynyt. (Jos teillä on vinkkejä, niin ne otetaan mielellään vastaan!)

Coastlinen sivuilla esitettävät yritykset ostavat lehdestä oman sivunsa ja myös päättävät, kenet artikkelin yhteyteen valokuvataan. Yleensä yritykset haluavat toimitusjohtajan kuvaan, ja yleensä toimitusjohtaja on jotain muuta kuin naissukupuolta. Siksi myös lehden sisäsivuilla nähdään enemmän miehiä kuin naisia.

Kauppakamari on jo kauan sitten sisäistänyt Coastlinen miesvaltaisuuden ongelman ja aktiivisesti pyrkinyt muuttamaan asiaa. Viime numeroa tehdessä yrityksille viestittiin, että olisi hyvä, jos naisia saataisiin enenevässä määrin kuviin. Monet yritykset tarttuivatkin haasteeseen ja uusimman numeron sivuilla monessa kuvassa yrityksen toimitusjohtajan kanssa esiintyy nainen.

Naisten osuus lehdissä puhuttaa muuallakin kuin Pohjanmaalla. Hesari kertoi viime naistenpäivänä päätöksestään lisätä naisten määrää lehden jutuissa – tänä päivänä kolmasosa haastateltavista ja kuvissa esiintyvistä on naisia, mutta tavoitteena on puolet. Samaa keskustelua käytiin jo 1990-luvulla, kun opiskelin toimittajaksi, ja etenkin Ruotsissa naisten osuus mediassa on ollut tapetilla jo vuosikymmeniä.

Coastlinella ja sanomalehdellä on kuitenkin merkittävä ero – siinä missä sanomalehti kertoo koko yhteiskunnasta, kertoo Coastline Pohjanmaan vientiyrityksistä. Yhteiskunnassa puolet väestöstä on naisia, kun taas Pohjanmaan insinöörivetoiset vientiyritykset ovat miesvaltaisia. Siksi on tuskin perusteltua vaatia täysin tasapuolista sukupuolijakautumaa Coastlineen.

Ja vaikka naisten osuuden lisääminen on tavoiteltavaa, piilee siinä myös tietty “automessuriski”. Tällä tarkoitan sitä, että naiset otetaan kuviin pelkäksi koristeeksi ja silmänruoaksi, ilman että heidän asemansa tai vaikutusvaltansa yrityksissä muuttuisivat mitenkään. Kuvien symbolinen arvo on suuri, mutta jos kuvan ja todellisuuden välillä on liian suuri ero, edustavat kuvat pelkkää toiveajattelua.

Ja silti, mitä enemmän Coastlinea käytetään koko alueen yleismarkkinointiin – lehden aktiivisimpia jakajia ovat maakuntaliitot ja muut julkiset toimijat – sitä suuremmaksi ongelmaksi sukupuolivinoutuma muodostuu. Toivokaamme siis hartaasti, että seuraavan Coastlinen ilmestyessä kahden vuoden kuluttua Pohjanmaan elinkeinoelämän huipulle on noussut nainen, joka olisi luonnollinen valinta Coastlinen keulakuvaksi.