Näin Studentbladet digitalisoitiin

Studentbladet teki vuonna 2017 radikaalin päätöksen: satavuotias lehti päätti muuttua täysin digitaaliseksi ja lopettaa painetun lehden julkaisemisen. Päätöksen pohjalla oli Morganin tekemä selvitys, ja myöhemmin toteutimme Studentbladetille myös verkkomedian.

2000-luvulla Studentbladet on monien muiden organisaatio- ja jäsenlehtien tavoin kohdannut painettujen julkaisujen kriisin. Lehden talous on heikentynyt vuosi vuodelta, ja julkaistujen numeroiden harventaminen on tuonut vain tilapäistä helpotusta. Koska painon ja jakelun kustannukset ovat olleet lähes puolet lehden budjetista, muutoksen tarve kävi yhä selvemmäksi.

Asia oli erityisen haasteellinen, koska Studentbladetia on julkaistu painettuna jo vuodesta 1911 lähtien. Lehdellä on vuosikymmenien aikana ollut tärkeä rooli yhteiskunnallisena keskustelijana.

Paljonko digitalisaatio säästää kustannuksia?

Keväällä 2016 Morgan sai tehtäväkseen selvittää Studentbladetin digitalisoimista. Kuinka paljon digitalisointi säästäisi kustannuksia? Miten se vaikuttaisi kohderyhmän eli maamme ruotsinkielisten opiskelijoiden saavuttamiseen?

Selvityksen tulosten perusteella taloudellisesti järkevin vaihtoehto oli lopettaa painetun julkaisun tuottaminen ja tehdä Studentbladetista verkkomedia. Silloin resurssit voidaan suunnata itse sisältöön painon ja jakelun sijaan.

Lisäksi selvityksessä todettiin, että verkkomedia tavoittaa kohderyhmän paremmin kuin paperilehti, koska nuoret seuraavat uutisia pääasiallisesti verkossa.

Verkkomedia lisää myös mahdollisuuksia saavuttaa näkyvyyttä kohderyhmän ulkopuolella, koska digitaalisen sisällön jakaminen on helppoa. Digitalisointi antaa siis Studentbladetille paremmat mahdollisuudet toimia suomenruotsalaisten opiskelijoiden äänitorvena.

Millainen on hyvä verkkomedia 20-30-vuotiaille opiskelijoille? 

Selvityksen jälkeen Studentbladet valitsi Morganin kumppanikseen myös uuden verkkolehden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Kohderyhmän lukijakäyttäytymisen ja Studentbladetin tarpeiden analysoinnin jälkeen laadimme verkkomedian suunnittelulle suuntaviivat:

  • Kohderyhmä, eli 20–30-vuotiaat opiskelijat, käyttävät verkkomedioita pääasiassa mobiilissa. Siksi lehden mobiilikäyttöliittymä  on vähintään yhtä tärkeä kuin näyttöpäätekäyttöliittymä.
  • Sivusto suunnitellaan siten, ettei sitä tarvitse alkaa lukea etusivulta, vaan myös artikkelinäkymässä löytyy helposti lisää luettavaa. Kävijät tulevat nimittäin some-jaon tai uutiskirjelinkin kautta usein suoraan tiettyyn artikkeliin. Kosketusnäyttöä pyyhkäisemällä pitää päästä nopeasti näkemään muita sisältöjä. Myös ilmoitukset suunnitellaan sopimaan verkkolehden lukutapaan eli pyyhkäisemiseen tai skrollaamiseen.
  • Stbl.fi:n toimituksella on pienet resurssit – siksi journalistisen sisällön ja ilmoitusten julkaisusta on tärkeä tehdä nopeaa ja helppoa. Sisällön tulee näyttää tyylikkäältä ilman että toimituksen tarvitsee käyttää aikaansa layoutiin.
  • Videosta tulee yhä tärkeämpi esitystapa, ja siksi videoita tulee voida julkaista kaikkialla stbl.fi-sivustolla.
  • Koska toimitus vaihtuu vuosittain, alustan tulee soveltua monille erityyppisille journalistisille periaatteille.

Lopputuloksena syntyi uusi digitaalinen Studentbladet.

Yhteyshenkilö