Slack – kahvipöytäkeskustelu ilman kahvipöytää

Pikaviestipalvelu Slack otettiin ensikäyttöön Piilaakson startupeissa, ja sieltä se on kovaa vauhtia levinnyt monen perinteikkään mediayrityksen sisäisen viestinnän työkaluksi. Myös meillä Morganilla on tämä hypertrendikäs työkalu käytössä, ja ajattelin tässä blogissa kertoa miksi.

Kaksi vuotta ikää, kaksi miljoonaa käyttäjää ja kolmen miljardin arvo – siinä Slackin strategiset mitat. Slack on hieman kuin parannettu WhatsApp työkäyttöön: pikaviestipalvelu, jossa keskustelut voi organisoida eri ryhmien ja aiheiden kautta, ja joka siksi toimii erinomaisesti modernin ja hajautetun organisaation tarpeisiin. Lisäksi Slack on paljon muuta – siihen voi esimerkiksi lisätä integrointeja ja sillä voi jakaa dokumentteja. Sisäiset sähköpostit ovat Morganilla nykyään aika lailla nollassa, eikä soitellakaan tarvitse usein.

Miksi Slack on niin hyvä?

Kun aloin kirjoittaa tätä blogipostausta, perustin Slackiin ryhmän nimeltä #blogi, kutsuin siihen kaikki seitsemän kollegaa ja heitin heille kysymyksen: Miksi Slack on niin hyvä?

Vastauksia alkoi heti tulla. Slack ei ole vain intra, vaan siinä on julmetusti hyviä toimintoja. Sähköposti pysyy kivasti tyhjänä Slackin ansiosta. Erään kollegan mukaan Slackissa voi harjoittaa kahvipöytäkeskustelua ilman kahvipöytää – sopiihan Slack paitsi työasioiden puimiseen myös epäviralliseen chattailuun. Kollegoiden postauksia voi peukuttaa ja tarjolla on laaja valikoima hymiöitä 🙂

Päihitti muut järjestelmät

Itse en osaa verrata Slackia muihin järjestelmiin, koska edellinen kolmen hengen työpaikkani oli niin pieni, että sisäinen viestintä hoidettiin lähinnä huutelemalla.

Kollegani, jotka aikoinaan valitsivat Slackin, kokeilivat kuitenkin montaa eri vastaavanlaista järjestelmää, mutta mikään niistä ei toiminut yhtä hyvin.

Yksi Slackin etuja on, että se toimii saumattomasti desktopin ja mobiilin välillä. Lisäksi siihen voi tehdä integrointeja, minkä ansiosta pysyy ajan hermolla seuraamalla yhtä ainoaa kanavaa. Morganilla Slackiin on esimerkiksi integroitu palvelimiin liittyviä hälytyksiä. Slackille voi kuulemma myös opettaa älykomentoja ja puhesoitto-toiminnasta on olemassa beta-versio.

Kohdennus paikallaan

Itse pidän Slackissa etenkin siitä, että keskustelut on niin helppo kohdentaa oikein. Eri projekteille voi avata omat kanavansa, jolloin kaikki projektiin liittyvä keskustelu käydään samassa paikassa ja on myös myöhemmin kaikkien nähtävillä. Johdolla voi olla oma suljettu kanavansa, kuten myös muilla alaryhmillä. Lisäksi Slackilla voi lähettää yksityisviestejä tai yhteisiä viestejä useammalle työkaverille.

Morganilla ylivoimaisesti käytetyin kanava on nimeltään #general. Siellä muun muassa hurrataan hyväksytyille tarjouksille, heitetään yleistä läppää sekä tiedotetaan tärkeistä asioista.

Eikä tämä kaikki edes maksa mitään. Tähän saakka olemme pärjännet hyvin Slackin ilmaisversiolla, vaikka se tarkoittaakin vanhojen viestien poistumista, kun 10 000 viestin raja on ylitetty.

Suomi-kytkös löytyy!

Pienenä kuriositeettina mainittakoon lopuksi, että tällä räjähdysmäisen suosion saavuttaneella palvelulla on myös Suomi-kytkös. Kauppalehden mukaan Slackin toimitusjohtaja Stewart Butterfield tutustui opiskeluaikanaan suomalaiseen IRC-palveluun yli kaksikymmentä vuotta sitten ja on myöhemmin kertonut, että IRC toimi Slackille tärkeänä inspiraationa.