Vältä nämä sudenkuopat kun viet asiakas- tai järjestölehden verkkoon

Suomenruotsalaisille opettajille suunnattu lehti Läraren otti ison digiloikan vuonna 2020. Silloin lehden toimitus otti käyttöön Morganin toteuttaman WordPress-alustan, jossa alettiin julkaista kaikki lehden jutut. Siitä lähtien Lärarenin digilehteä ja printtilehteä on julkaistu rinnakkain. 

Digilehti on ollut menestys – suosituimmat jutut ovat keränneet tuhansia lukijoita. Etenkin kevään 2022 opettajalakon aikana digitaalisen julkaisemisen edut tulivat selkeästi esille, kun lakkotilanne muuttui päivittäin. Silloin digilehdellä oli jatkuvasti tuhansia uniikkeja kävijöitä viikossa.  

Mitä oppeja Läraren on kerännyt digilehden perustamisesta lähtien? Kävimme Lärarenin päätoimittajan Mattias Fagerholmin kanssa läpi digilehden mahdolliset sudenkuopat, ja miten ne parhaiten vältetään.

1. Älä oleta, että digilehti jakelee itseään

Siirtymällä verkkoon lehti voi säästää suuria summia jakelussa ja painokustannuksissa. Osa näistä säästöistä pitää kuitenkin satsata digilehden jakeluun, koska muuten harva löytää lehden verkosta. 

Entäs miten Läraren hoitaa digitaalisen jakelunsa? Lärarenin paperilehden painos on 5600, ja se jaetaan jokaiselle suomenruotsalaiselle opettajalle. Sama kohderyhmä saavutetaan opettajien ammattijärjestön FSL:n somekanavien kautta. 

– Emme kokeneet järkevänä perustaa omia somekanavia lehdelle, koska FSL:llä oli jo tuhansien seuraajien joukko. Järjestön tiedottaja on ollut kovin iloinen, että hän voi julkaista kohderyhmää kiinnostavaa sisältöä somessa lehtijuttujen muodossa, kertoo Mattias Fagerholm.

Sen lisäksi että juttuja julkaistaan Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa, ammattiliitto lähettää myös uutiskirjettä jäsenilleen noin kerran kuussa. Tulevaisuuden toiveena on tehdä Lärarenille oma uutiskirje, joka jaettaisiin suomenruotsalaisille opettajille.

2. Vältä printtilehden otsikoiden kopiointia suoraan verkkoon

Digilehden otsikointi eroaa merkittävästi printtilehden otsikoinnista. Painetussa lehdessä toimivat lyhyet, ytimekkäät ja kielellisesti luovat otsikot. Digilehdessä otsikko on suoraviivaisempi ja pidempi, melkeinpä ingressimäinen – lukija täytyy nimittäin koukuttaa klikkaamaan juttu auki pelkän otsikon avulla.

Tässä suhteessa Lärarenillä on petraamisen varaa, myöntää lehden päätoimittaja.

– Useimmiten kopioimme saman otsikon verkkoon, minkä olemme kirjoittaneet painettuun lehteen. Tämä johtuu lähinnä kiireestä, koska meitä on toimituksessa vain kaksi henkilöä. Tulevaisuuden tavoitteena on toki sopeuttaa jutut paremmin kuhunkin julkaisukanavaan. 

3. Mieti lehden ansaintamalli uudestaan

Jos painettua lehteä on ennen myyty lukijoille tilauksena, voi verkkolehdelle olla vaikea keksiä ansaintalogiikkaa – maksumuurit toimivat lähinnä sanomalehdille mutta harvoin järjestölehdille. Moni järjestölehti on kuitenkin jäsenetu, joka kustannetaan jäsenmaksujen ja joskus osittain myös mainosten kautta. Tällöin ansaintamalli on helpompi sopeuttaa verkkoon.

Painettu Läraren kustannetaan lähinnä mainostuloilla. Verkkolehdessä mainoksia ei ole vielä otettu käyttöön, joskin tekninen valmius siihen on. Tarkoitus on kuitenkin tulevaisuudessa myydä myös digimainoksia. 

– Meillä ei ole suunnitelmia lakkauttaa painettua lehteä, koska jäsenkyselyjen mukaan se koetaan tärkeänä. Haluamme kuitenkin pikkuhiljaa vähentää painettujen lehtien määrää ja lisätä digilehden painoarvoa, ei vähintään siitä syystä, että painetun lehden jakelu ja painatus kallistuu koko ajan, Mattias Fagerholm kertoo.  

4. Varaudu siihen, että työrutiinit pitää miettiä uudestaan

Printtilehden työprosessissa katse on aina suunnattu kohti seuraavan lehden deadlinea. Sen jälkeen voidaan hetken huokaista helpotuksesta, ennen kuin sama rumba toistuu. Digilehden julkaisurytmi on hyvässä ja pahassa vapaampi. 

Koska Läraren-lehti julkaistaan edelleen myös paperisena joka toinen viikko, ratkaisee se pitkälti lehden työprosessin. 

– Jos jutun aihe on hyvin ajassa kiinni, julkaisemme sen tietenkin heti verkossa emmekä jää odottamaan painetun lehden ilmestymistä. Etenkin kevään 2022 opettajalakon aikana digilehti todisti voimansa, ja työtapamme muistutti kovasti uutistoimituksen hektistä työtä, kertoo Mattias Fagerholm. 

– Jos aihe on ajattomampi, odotamme yleensä paperilehden ilmestymistä, ennen kuin juttu julkaistaan verkossa. 

Bonus: Saavuta uusia kohderyhmiä

Tämä ei ole sudenkuoppa, vaan pikemmin mahdollisuus. Painettu lehti saavuttaa tarkasti kohderyhmänsä eli tilaajansa, kun taas digilehden kautta on mahdollista saavuttaa täysin uusia kohderyhmiä. Hyvin kirjoitetut ja mielenkiintoiset jutut voivat niin sanotusti lähteä lentoon verkossa. 

Tämän Lärarenin päätoimittaja Mattias Fagerholm on ilokseen huomannut.

– Analytiikan mukaan meillä on suhteellisen paljon lukijoita Ruotsissa, mikä on positiivinen asia. Koska opettajien ammattiliitto ja myös Läraren-lehti tekee vaikuttajatyötä, on yleisestä näkyvyydestä tietenkin paljon hyötyä, ja tässä digilehti on aivan ylivoimainen. 

– Tyypillisesti lukijatilastoihin tulee piikkejä, kun haastateltava tai kolumnisti jakaa jutun omissa verkostoissaan. Meillä on yli vuoden vanhoja juttuja, joita edelleen luetaan paljon.