Järjestölehden digitalisoiminen

5 vinkkiä järjestölehden digitalisoimiseen

Ennen kuin heittää paperilehden kokonaan romukoppaan, on hyvä valmistautua uusiin toimintatapoihin ja miettiä millaisia tavoitteita julkaisulla on.

Lars Rosenblad

Lars Rosenblad

Hallituksen puheenjohtaja, Osakas

Järjestö- tai jäsenlehden muuttaminen verkkolehdeksi herättää monesti vahvoja tunteita. Siksi kaikkien digitalisoimisen avaamien mahdollisuuksien ohella on tärkeää tunnistaa myös mahdolliset sudenkuopat. Morganilla on pitkät perinteet painettujen lehtien muuttamisesta digilehdiksi ja nykyinen trendi tuntuukin olevan, että yhä useammat järjestölehdet siirtyvät verkkoon.

Tässä digitalisointiprosesseista karttuneita kokemuksiamme:

1. Tee pohjatyö hyvin

Painetun lehden muuttaminen verkkolehdeksi saattaa olla vaikea päätös, erityisesti, jos julkaisulla on pitkät perinteet. Hallituksella ei aina ole tarpeeksi resursseja pysyä mukana digitaalisen kehityksen nopeissa muutoksissa. Monesti päätöksiä tehdään jäsenkokouksissa, tai niitä ovat tekemässä paikalle valtuutetut henkilöt, joilla ei ehkä ole tarpeeksi mediatalouden ja journalistiikan tuntemusta. Siksi onkin tärkeää selvittää ja analysoida, millaisia vaikutuksia verkkolehteen siirtymisellä on lehden talouteen ja journalismiin.

Pitäisikö esimerkiksi paperilehti lopettaa kokonaan, vai siirtyä malliin, jossa julkaistaan sekä paperi- että verkkolehteä? Perusteet päätöksenteolle tulee selvittää perin pohjin ja ne täytyy esittää helppotajuisesti. Perusteissa on tärkeää kuvata selkeästi erilaisia vaihtoehtoisia toimintatapoja. Usein esimerkiksi lukijatutkimuksen tekeminen helpottaa päätöksentekoa.

Tutustu referenssiin: Näin Studentbladet digitalisoitiin

2. Analysoi miksi lehti on olemassa

Lehden tarkoitus ja rahoitusmalli antavat raamit digitalisoinnille. Selkeät jäsenlehdet eivät ehkä halua jakaa sisältöään ilmaiseksi niille, jotka eivät siitä ole maksaneet. Sitä vastoin lehdet, joiden tarkoitus on vaikuttaa yhteiskunnallisesti, haluavat levittää sanomaansa mahdollisimman monelle. Molempiin tilanteisiin on saatavilla hyviä teknisiä ratkaisuja.

Verkkolehtiratkaisuissa on otettava huomioon myös se, miten lehden tulovirrat muodostuvat. Saadaanko tuloja myymällä mainoksia ja/tai irtonumeroita, vai toimiiko lehden julkaisija myös sen rahoittajana?

Tutustu referenssiin: Fit sai edistyksellisen verkkolehden

3. Lyö lukkoon digitalisoinnin tavoitteet

On tärkeää tunnistaa digitalisaation perimmäiset syyt. Onko syynä rahan säästäminen vai pikemminkin lehden kehittäminen? Kokemuksemme mukaan digitalisoinnissa onnistutaan paremmin silloin, kun budjetin leikkaaminen ei ole ainoa motiivi.

Pitkällä tähtäimellä digitalisointi tuo mukanaan säästöjä. Monille voi tulla yllätyksenä, että paino- ja jakelukustannukset nielaisevat puolet koko paperilehden kustannuksista. Verkkolehteen siirtyminen saattaa siis olla kannattava vaihtoehto siinäkin tapauksessa, että paperilehden lopettaminen pienentäisi ilmoitustuottoja.

Vaikka jakelukustannuksia on mahdollisuus pienentää reilusti, ne eivät suinkaan katoa kokonaan. Verkossa näkymiseen ja oikean kohdeyleisön saavuttamiseen täytyy panostaa digimarkkinoinnin keinoin. Esimerkiksi sosiaalisen median alustat ovat jo vuosia priorisoineet yksityishenkilöiden päivitysten näkyvyyttä yrityssivujen kustannuksella. Sisällön markkinoimiseen kuluu paitsi euroja, myös toimituksen työaikaa.

Verkkolehtialustan jatkuvaan kehittämiseen on varattava budjettia, sillä analytiikkaa ja lukijoiden tottumuksia seuraamalla paljastuu herkullisia jatkokehitysideoita. Lukijamäärän kasvaessa saattaa avautua aivan uudenlaisia mahdollisuuksia verkkolehden kaupallistamiseen. Jakeluketjun viimeisenä lukkona on luotettava webhosting, joka kestää kävijäpiikit.

4. Mieti, voisiko ratkaisu olla uudistettu paperilehti

On tärkeä ymmärtää, että digitalisointiaalto ei tarkoita painettujen lehtien katoamista kartalta kokonaan. Niiden on kuitenkin mukauduttava uuteen rooliinsa digitaalisessa ympäristössä. Verkkolehteen siirtymistä harkitsevalle organisaatioille sopivin ratkaisu saattaakin joissain tapauksissa olla uudistettu paperilehti yhdistettynä aktiiviseen sosiaalisen median hyödyntämiseen.

Joka tapauksessa paperilehdillä on jatkossakin oma roolinsa, kun puhutaan laadusta, asiatiedosta tai ylellisyydestä. Huolella tehtyä paperilehteä on mukava lukea, mutta kaikille niistä tuskin löytyy enää kauan kysyntää. Mikäli julkaisijalla ei ole halua tai mahdollisuutta panostaa lehden ulkoasuun ja laadukkaisiin kuviin, on painetun lehden alasajaminen parempi vaihtoehto.

5. Valmistaudu muutoksiin

Ennen kuin päätetään perustaa verkkolehti, täytyy mieltää sen vaikutukset lehden sisältöön ja työskentelyprosesseihin. Paperilehtien kanssa on totuttu deadlineihin, kun taas verkkolehtiin tuotetaan uutta sisältöä jatkuvasti. Se vaatii toimituskunnalta uudenlaisia työskentelyrutiineja.

Jotta sisältö istuisi uuteen digitaaliseen ympäristöönsä, tarvitaan tekstin ja kuvan rinnalle kuvitusta, grafiikkaa ja mielellään myös videoita. Monissa käytännön asioissa, kuten otsikoinnissa ja kuvankäsittelyssä tarvitaan uusia taitoja. Lisäksi toimituksen tulee tietää, kuinka kasvattaa yleisöä sosiaalisessa mediassa ja jaella sisältöjä esimerkiksi uutiskirjeillä.

Julkaisujärjestelmän ominaisuuksiin ja valintaan kannattaa myös käyttää aikaa. Kiinnitä huomio esim. etusivun taittomalleihin, artikkelikohtaisesti valittaviin sivupohjiin, automaattisesti muodostuviin artikkelilistauksiin sekä mainospaikkojen käyttöön. Jos lehden käytössä on toimitusjärjestelmä, sen ja verkkojulkaisun välisen integraation tarvetta kannattaa myös pohtia.

Lue lisää Morganin toteuttamista verkkomedioista

Blogin ensimmäinen versio julkaistiin 2017, sisältö tarkistettu ja päivitetty helmikuussa 2022